No niin, aloitampa taas uudelleen, äskeinen tarinointi jotenki jumittu. Mikähän siinä lie ettei noita hymiöitä kestä tähän tekstiin yrittää laittaa, ku heti jumittaa.

No se siitä, mutta vihdoin sain noita kuvia Mindyn ja Önskan pentusista ja sopivasti aikaa kirjoottelemiseen. Mukavasti on pentusilla maailmalla ensimmäinen kuukausi mennyt. Melkoisia vauhtiveikkoja kuuluvat olevan, virtaa kuulemma väliin vaikka muille jakaa (; Ja niinhän minä vähän ajattelinki taustojen perusteella, että tekevää sakkia sieltä saattais tulla, siitäki huolimatta että vanhemmat suhteellisen rauhallisia kavereita näin niinku normi oloissa. Tässä tullu pistettyä muutaman pentueen verran merkille, että rauhalliset vanhemmat tekkee vilkkaita ja vauhdikkaita kavereita ja sitte taas nuo vilkkaammat sellaisia rauhallisempia kavereita (; En tiiä onko sattumaa, mutta näissä omissa pentueissa on kyllä aika useasti näin käyny. Pompanneeko geenit sitte yhen sukupolven yli ((;

No joo, mutta kaikin puolin hienoja kavereita näistä kakaroista on kasvamassa. Hyvää tahtia kasvavat, paino keskimäärin 10kg koko pesueessa, pientä vaihtelua tyttöjen että poikien kesken, mutta niinhän se yleensä onki. Suhteellisen taisaista sakkia kuitenni tähän mennessä olleet. Ja jokaisella tyypillä tuntuu olevan omanlaista harrastut toimintaaki.

Mutta enemmittä höpinöittä alla kuvasia muutaman sanasen kera.

Ensimmäiseksi vaikkapa tuo Huti poika, joka muutti Raaheen Timon ja Köpin "kiusaksi". Huti on kuulemma melkoisen äänekäs toveri aika ajoin ja vauhtia tuntuu riittävän siinä määrin, että taitaapa tulla hyvä kilpailija tulevaisuudessa puoliveljelleen Rikki poijalle (viestin suomenmestari vuosimallia 2011) Sitä en tiiä missä lajissa, mutta enpä ihmettelis vaikka viestiki sillä jossai vaiheessa kuvioissa on mukana. Tällä hetkellä Huti on ehtiny harrastella jo hakua ja jälkeä ainaski ja hyvin kuulemma mennee.

Alla kuvanäyte pikku eläimen vauhdista (:

Ja sitte alla kuvanen Vilmasta, jota tässä reipas viikko sitte kävin Haapajärvellä kattomassa. Vierailin Suvin luona samalla kattomassa Tuikku varsan siskopuolta, joka oli kyllä ihan eri näköinen ja värinen. Vilma oli kyllä uskomattoman fiksu kaveri ikäisekseen. Tajusin vasta kotona, että hitsi, sehä on vasta 3kk ja käyttäytyy melkein fiksummin ku osa noista mun vanhuksista. Vilma on jo kovasti navetta ja tallihommissa mukana ja kuulimpa yks päivä että oli paimentanu karanneen lampaan takaisin aitaan, Ja vieläpä ihan oikea oppisesti kiertäny taakse ja nätisti liikuttanu lampaan portista sisään. Suviin ei ollu tarvinnu ku raottaa porttia (; Että aika hienosti 3kk ikäiseltä. Vilma kyllä tais olla justiinsa passeli koira siihen talouteen. Varmasti apuna isompana tuolla lehmä hommissa. Lasten kans myös Vilma hienosti tuli juttuun, vauhtia väliin kyllä riittää, mutta ihmeen hyvästi osasi varoa pieniä ihmisiä, vaikka väliin malttia kysyikin. Kuvat vaan ei oikein kelistä ja hmm vauhdikkaasta kaverista onnistuneet, mutta kyllä noista selvän saa.

Sanni ja Vilma hiekkalaatikolla hommissa.

Ja alla kaverukset navetoimassa

Vilma hetken istahtaa rapsuttelemaan.

Sitte täällä Kiimingissä asustava Hilima tyttönen. Hilima on kuulemma käyny jo metsällä, on kuulemma saanu teeren sydäntä maistaa metsästys retken päätteksi, ja hyvin on kuulemma kelvannu (: Että kyllä paimenesta voi olla moneksi. Energinen tyttö kuulemma, saattais riittää virtaa vaikkapa johonki generaattoriin jos keksis millä keinolla sen varastois (; Mukavasti sillä neitillä menee ja näyttää vanhahko aussie rouva ottaneen kaverin ihan omakseen (: Nuo Hiliman kuvat vaan oli sen verran erilaisella ohjelmalla tullu postiin että enpä osannu niitä tämän paremmin esiin ottaa, mutta kylläpä näistä selvää saa. Nätti tyttö kasvamassa.

          

Ja seuraavaksi sitte Tyyne tyttönen joka asustaa siellä Torniossa Kannialan perheessä. Tyyneki on ehtiny käyä jo pentukursseilla ja on jo melkoisen fiksu penska. Lasten kanssa Tyyneki viihtyy hienosti,  vauhtia vaan tuntuu välillä nuorimmaisen tyttären kanssa olevan turhanki paljon, innostuvaa sorttia ku on. Tyyne oli myös ollut viikon verran sukulaisilla hoidossa ja ehtinyt kiertää monenlaista paikkaa. Reipas ja rohkea tyttö kuulemma on edelleen ja ei oikein omistaja keksiny mitään mitä se olis tähän mennessä pelänny. Että mukavasti tuntuu menevän.  Siinäpäs se alla Tyyne hetken tyynen rauhallisesti makaa ja istahtaa. Vaikeita kuvattavia kuulemma nämä pennut (:

Tyynestä tulee joteski Önska isä mieleen.

Ja sitte Ilo tyttönen joka asustaa siellä Kuopion seudulla Sarin ja Vilkkeen sekä hoffi poijan kanssa. Siellä menee kuulemma kans hienosti. Ilo on kiertäny jo näyttelyreissuilla mukana, käyny hakuilu reeneissä ja taisi olla jäljelläki seki jo käyny. Älykäs ja nopea oppinen tyttönen kuulemma ja rohkea...taisteluhalua ja vauhtia löytyy ja rakastaa kaikkia (: Joteski tulee kuvista ja olemuksesta hirveästi Lissu mieleen, mutta ilmeisesti napannu osan ominaisuuksista myös tuolta Nabu vaarilta. Mielenkiintoista nähä, mitä tästäkin neitokaisesta isona tulee. Hmm pöydällä makoilu näyttää olevan hyvin hallinnassa (;

Kuten myös katsekontakti

Ja mitä ilmeisemmin näyttely seisomistakin on jo jonkin aikaa treenattu. Mukavan näköistä kroppaa neiti kasvattaa.

Ja sitte Huge pojasta muutama kuva. Onnistuin tälle iltaa saamaan nämäki tänne. Mukavasti pojilla kuulemma menee, reipas ja rohkea on kaveri, muttei kuulemma tyhmän rohkea (:

Ihanasti niillä nuo koipeliinit alkaa jo kasvaa. Kohta suloisia jalkoja koko pennut.

Että sellaisia tovereita ne nämä H:t on, ei valittamista miltää taholta, joten ei voi ku tässä vaiheessa olla kasvattajana erittäin iloinen ja toivoa että jatkuu samaan malliin (; Pitänee kiittää Önska isukkia ja Mindy äippää, että tälläisen pesueen aikaan saivat. Ja Marja-Leena, että lainasi Mindyä (;

Sitte pitänee laittaa vielä Köpistä kuva, ku Köpi poika käväisi tässä jokin aikaa sitte nappaamassa itselleen hienosti HK2 tittelin melkoisen hienoilla pisteillä. Onnea pojille vielä kerran.

Kuten kuvasta näkyy, palkitokin on saatu oivasta suorituksesta.

Ja mainittakoon myös huippu uutinen eiliseltä, meinaan Lissun ja Sidin ensimmäisestä pesueesta Danny poika on saavuttanut sellaisen erinomaisen saavutuksen ku että on läpäissyt pelastuskoirien kokeet siihen malliin loistavasti, että on nyt sitte häly valmis pelastuskoira. Mahtavaa kyllä, onnea Satulle ja Dannylle sekä tiimille jotka tätä on työstäneet. Ikää poijalla jo reipas 8v, jotens melkoinen saavutus veteraani ikäiseltä herralta. Kyllä ollaan ylpeitä teistä (:

Enempää minä en tälle erää tänne tuloksia ehtiny keräilemään, mutta lisäilempä myöhemmin kun saan senki Hugen kuvan.

Parssoneista yritän saaha kuvat puolivuotiaana.

Kuulumisiin.