Ja tätä kirjoittaessani tasan 50 vrk toisesta astutuksesta. Valtavasti kasvaa viikossa tuo maha ja ruoka maistuu!!! Mutta kyllä se pajon lepäilee ja mahoton liike käy mahassa iltaisin. Enää reipas viikko niin pennut saa oikiastaan jo syntyä. Hirmu nopeaa menny tämä kevät ja odotus. Tinnillä on vointi ollu hyvä alku aikojen pahoinvoinnin jälkeen ja vieläki se innokkaasti lenkille on lähössä, mutta pikkkuisen se alkaa jo verkkaisemmin kulkea tuon reppu mahansa kanssa. Tisulitki on alkaneet kasvaa siihe malliin että kohta taitaa tarvita rintsikat  

Ruokinta muutettiin jo reilu viikko sitte penturuualle, jotta pienoiset ja Tinni saavat kunnon eväät kehittymiseen ja emon hyvinvointiin. Matolääkkeet annettiin myös viime viikkonlopulla, että kaikki alkaa pikku hiljaa olla valmiina pentujen syntyä. Laatikkoa ei vielä olla tehty, mutta sekin asia on tarkoitus hoitaa ihan lähipäivinä kuntoon. Nähtäväksi nyt sitte jää, että onko se sitteki mukavampi Jonten viereen ne pennut pyöräyttää niinku viimeksi  Mutta että jännityksellä tässä odotellaan miten monta ja millaista sorttia sieltä nyt tulee. Pikku parsonit on kyllä aika siistejä, melkoisia ärripurreja.

Siinäpä alla kuva tisuleista edestä päin 

Ja kuva sivusta Tinnin vasen puoli

Ja sitte vielä oikia puoli

Mutta jotta kaikki ei olis ihan yksinkertaisen helppoa ilman jännitys momentteja, niin Mindy tyttönen sitte näyttäis nyt aloittelevan pikkuhiljaa juoksuaan, jotes se meinais sitä että jos olis sellainen oppikirja juoksu, niin Mindyn tärppipäivät sattuu just samalle viikonlopulle ku Tinnin synnytys  Mutta katsotaan miten tilanne tästä kehittyy molemmin puolin.

MIndy muuten käväisi reipas viikko sitten luonnetestissä Maaningalla ja ihan mallikkaat pisteet tyttönen nappasi. Katsoin testin videolta, jonka Eve mulle ystävällisesti kuvasi ja eipä se hullummalta näyttäny laisinkaa. Hyvin selvitti tilanteet nuoreksi suht pehmeäksi tyttöseksi, jolla ei tuon kaltaisi uhkatilanteita ole tainnu elämässä pahemmin olla. Ei jääny traumoja eikä liikoja miettiny perästä päin pelottavia asioita. Ihan sellainen oma itsensä ei Mindy testissä tainnu olla ja se kyllä selittyy osittain sillä että juoksu oli alkamassa. Eli sellaista pientä levottomuutta ja herkkyyttä ehkipä enempi ku mitä oon nähny siinä. Mutta kaiken kaikkiaan hermot pysyi hienosti kasassa, paineistui kyllä selvästi ihan kuten omatki tyttöni on tehneet, mutta mitään ikäviä piirteitä ei jättäny jälkeensä ja ihmiset kaikesta huolimatta yhtä ihania kuin ennenkin ja häntä heilui koko testin ajan vaikka väliin pelottiki. Hirmuisen paljon Lissun tyyppinen suoritus, löytyi kyllä myös Nabun piirteitä, mutta äitiinsä on selvästi enempi tyttö tullu.

 Tuomareina olivat Jorma Kerkkä ja Reijo Hynynen. Kunnon konkari tuomarit, jotka mielestäni osaavat katsoa koiraa todella hyvin. Hyvin Mindymäiset pisteet. Pikkuisen toimintakyvyn miinus yllätti, mutta selvityksen mukaan se nyt ei niin pahasti puutteellinen ole, että katsoisin sen jalostus mielessä "hylkääväksi piirteeksi". Elikkäpä tässäpä testi numeroina arvostellen:

toimintakyky -1  pieni

terävyys +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty

taisteluhalu +2 kohtuullinen

hermorakenne +1 hieman rauhaton

temperamentti +3 vilkas

kovuus +1 hieman pehmeä

luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

laukauspelottomuus +++ laukausvarma

yht. 142 p (157 - 15 p)

Hienosti siis suoritettu, kiitos Marja-Leenalle testiin viemisestä, mukava lisä Mindyn MH testiin.

Mindyn ja Rillan blogista voi käydä sitte lukemassa omistajan mietteet testistä.

Että tälläistä. Päivitystä myös Mindyn pentusuunnitelmista kirjoittelen tänne sitä mukaa kuin asiat etenee.

Ja sitte muutama tulos mainittakoon vielä. Eve ja Asta on käyneet pelastushaku kokeen suorittamassa hyväksytysti. Onnea näille taitavaille tytöille.

Vega ja Tiina agiliitoilivat taasen reipas viikko sitte ja tuloksena hylky ja vitonen ja jälkimmäisestä kolmas sija.

Muita nyt ei tuu mieleen, mutta päivittelempä seuraavalla kerralla taas.