Tosin meinasin jo luovuttaa ku ei ku tökkii yhteys AINA ku minä alan tähän hommaan. Kyllä se muilla pelaa ja väliin jopa tuolla facebookis pystyy iha surffaileen, mutta annappa ku alan päivittää blogia niin heti alkaa tökkiä. Noh nyt näyttää hetken ainaki oikein sinistä valoa, että jospa tämä nyt onnais.

Päivittelenki tässä iha ensiksi hyviä uutisia tuolta tulost palstalta. Rakkaat kasvattieni omistajat ovat olleet taas aktiivisia ja hienoja tuloksia taas saaneet aikaan, ihan valioitaki on leivottu

Laitetaampa ihan järjestyksessä, ettei mee sekasi.

Kiksi F pentueesta kävi näyttelyissä tammikuun 16. pvä  oikein Rainer Vuorisen arvosteltavana ja hienon tuloksen sulokas sieltä oli napannut. Avoimessa luokassa hienosti EH, nyt on se hmm haastavin tulos tulevia valion arvoja varten hankittu, kuten eräs kasvattini omistaja asian mainitsi  Onnea vielä tytöille, arvostelu oli oikein mukava.

Sitte 23.1. Sanna ja Musti (E-pentueesta) käväisivät pokkaamassa toisen EVL  ykkös tuloksen hienosti pistein 296 ja bonuksena KP että ei hullummin tältä parilta kun sitte muutamaa viikkoa myöhemmin elikkä 13.2. käväisivät kovassa pakkasessa nappaamassa sen viimeisen eli kolmannen ykköstuloksen pistein 303.5 ja tästäkin bonuksena KP + se FI TVA arvo  On ne vaan epeleitä. Onnea ja suuret kiitokset omistaja Sanna Viitaselle melkoisen leuhkasti suoritetusta sarjasta. Meinaan ei tainneet tytöt ehtiä käydä kisaamassa ku pari "ylimääräistä" kisaa valion arvoon ja nämäki arvokisoissa. Kyllä tässä saa kasvattajana olla hurjan ylpeä. Ja tietty Lissu äippä, ku se oli jo Lissun viides TVA tyttö .Saas nyt nähdä mitä ne nämä seuraavaksi keksii. Mustillaha oli jo näyttely tulos valmiiksi hankittuna, niin valionarvo sinällään selvä.

Sitte Mindyn silmät pennutusta ajatellen on peilattu tammikuussa puhtaaksi, joten tältä osin asia selvä. Önska sulhanen käväisee tässä lähi viikkoina tutkituttaan silmät Särkivaara pentusten seurana. 

Myöskin Tinni parsoni käväisi helmikuun puolessa välissä peilauttamassa silmät terveeksi, sitä ennen tehtiin PLL geeni testi ja siltä osin Tinni todettiin terveeksi, eli ei kantaja eikä sairas, hieno homma. Parit kettu treenit on tälle vuodelle myös käyty ja ne meni sen verran huipusti, että ei kuulemma tarvi treenata ennen ku sitte voittajaan hiekkaestettä, että aikamoinen pimu se on. Oltais nyt tänä viikonloppuna menty kisaan, mutta harmittavasti vähäisen osanottaja määrän vuoksi kisat peruttiin. Seuraaviin kokeisiin ei sitte enää päästä jos Tinni tulevaan juoksuun tulee kantavaksi. Juoksu alkaa ihan varmasti piakoin, koska Nana aloitti vajaa pari viikkoa sitte ja yleensä on Tinni sitte pari viikkoa perässä juossu..

Sitte lisää E-pentueen tuloksia. Ekaksi Vega kävi tarkistuttamassa silmänsä jälleen ja muuan ylimääräinen ripsi sielä vieläki on, mutta muutoin mollottimet on priima kunnossa, kiitos Tiinalle päivityksestä. Vega on myös kisauralla huimasti edennyt, käväisivät avoimen toko kisoissa Oulussa reipas kuukausi sitte ja nappasivat Veijo Kinnusen tuomaroimana hienon ykköstuloksen pistein 183 sekä bonukseksi KP:n, että on ne vaan hienoja

20.2. Kitsi  maksi 2:ssa nolla tuloksen verran agiliitoili ja sijoitus hienosti kolmas, joten toinen nolla kakkosissa saavutettu, piakkoin pari siis liitelee jo kolmosissa!! Samana päivänä Elli samaisesta E pesueesta nappasi maxi ykkösissä eka nollan laina ohjaaja Sannin kans kun Jossu on masunsa kanssa tällä hetkellä estynyt. Myöskin Tähti ja Kaisa avasivat Ellin kans samoissa kisoissa kisauransa yhdellä startilla vauhdikkaasti. Meno oli kuulemma lupaavaa myös siellä. Vauhtia ei näiltä tytöiltä puutu...tainneet tulla erityisesti isäänsä  Onnea kaikille kolmelle, jatkakaa samaan malliin.

Ja E-pentueen tulokset jatkuu, Sylvi suloinen on napannut tämän vuoden avauskisoissaan kolmosissa eka nollansa, muuan hylly tuli päälle, mutta minkäs teet ku ohjaaja ei pysy perässä Ei vaan hienoa tytöt, kyllä täällä saa vain olla ylpeä!!!

Sitte vielä B-pentueen herrasmies Niklas on tanssinut hienosti MDSA:n marraskuun videokilpailussa Standard-luokassa Q tuloksen ja enää puuttuu vain yksi legi niin poijalla olis SFD koulutus tunnus. Aivan mageeta Tiina ja Niklas. 22.1. Niklas on myös agiliitoillut hienosti nollan ja boonuksena yks hylly, kuten asiaan kuuluu vauhdikkailla. 12.2 pari kävi myös Janakkalassa tanssimassa avoimessa luokassa pistein 153. Onnea teille vielä täältäkin käsin. Vauhti ei kun paranee pojalla iän myötä.

Oliskohan ne tässä ne tulokset nyt...ite en oo saanu mitää aikaan

Sitte surullisempiin uutisiin. Elikkä pari viikkoa sitten jouduttiin tekemään vaikea päätös lopettaa Sulo. Vaikka talvi meni ihan mallikkaasti monta kuukautta, niin odotettavissa melkeinpä oli, että se on vain tyyntä myrskyn edellä, kunhan tytöt taas aloittaa juoksut. Ja niinhän siinä kävi, että ihan muutama päivä ennen ku Nana aloitti juoksun Nabulla ja Sulolla tuli niin älytön tappelu, ettei vielä yhtää kertaa aikaisemmin. Eihän siinä Sulolla mitään jakoja Nabun kans ollu, mutta pikkuinen pippurinen periksiantamaton  koiruus ku oli, niin yritystä riitti ja luovuttanu ei millää. Lopussa sain vesisankon avulla -20 asteen pakkasessa sen verran koiria erilleen että sain ne erotettua. Sulo olis ollu sen jäljiltä lääkärin tarpeessa, sen verran kova rytäkkä se oli, mutta tällä kertaa piti kuunnella myös tuota perheen päätä, koko perhettä  ja myös miettiä itteäki, niin tulimme sitte siihen tulokseen että kaikkien kannalta paras on päästää Sulo pois. Laumaelämään sopeutuminen oli sille selvästi vaikeaa, vaikka hyvin eteenpäin päästiinkin. Nabu koki Sulon koko ajan kilpailijana ja kun jännitettä laumassa oli, niin olihan se toki stressaavaa kaikille. Näin jälkeenpäin ajatellen itselläkin lenkkeily on nyt huomattavasti helpompaa kun ei tarvi seurata poikien tuijotuksia, josta rähäkkä olis saattanu syntyä. Siihenki siinä määrin tottu, että ei enää ajatellukkaa, että lauman järjestyksessä pysyminen vaati koko ajan kontrollia. Mutta surullinen juttu kaikenkaikkiaan. Kiertoon me ei enää Suloa haluttu laittaa. Alkuperäinen ajatus olikin, että katson millainen Sulo luonteeltaan ongelmiensa kanssa oli ja totesin että todella aktiivisen määrätietoisen jämäkän ihmisen kanssa Sulo olis ollu loisto harrastuskoira. Toisia koiria etenkää uroksia ei samassa taloudessa olis saanu olla ja lapsienki kanssa (vieraitten) olis hyvä ollu olla varuillaan. Vahtiviettiä ja puolustusviettiä oli runsaasti, kuten tässä pentueessa yleisestikki.  Toivon Sulolle hyviä hetkiä pilvilampaitten parissa, siellä voit vapaana kirmata vailla huolen häivää. Lepää rauhassa pieni koira, ikävä on vielä suuri. Alla vielä pari kuvaa kun kaikki vielä meni suht hyvin..

Lisää tarinointia taas toisella kertaa.