Kerranki sellainen sopiva väli että ehtii vähä päivittää viimeaikaisia kuulumisia. Ja nyt pelittää tämä konekki, ku hankittiin uus uuden nettitikun kera.

Jos aloittais tuolta toukokuun aktiviteeteista vai mite se menee

Nabu käväisi ensimmäisissä ulkokisoissa oliko se nyt äitienpäivän aikaan ja hurmos oli sitä luokkaa että ohjaaja taasen unohtui koirulilla jonnekki ja ohjaajalla koira... jotes tehtiin kaks komiaa hyllyä. Mutta lupaaviaki pätkiä taas oli, etenee se ainaki jos ei muuta!

Sitte käytiin Tinni parsonin kans ihka ekoissa luolakokeissa 16.5. muutama viikko aikaisemmin käytiin treeneissä puolen vuoden tauon jälkeen ja täytyy sanoa että tauko ei oo tehny pentujen jälkeen muuta ku hyvää. On siinä hännänheiluttajassa sellainen tulisielu noissa kettuhommissa, että ei siitä päällepäin äkkiä arvais. Kisan kulusta lyhyesti sen verran että eka oli tyhjän luolan tarkistus ja tuomarin arvostelu tästä tälläinen: osittainen, runsaasti ääntä, kutsulla ulos luolasta. Eli into piukeena se sinne meni ja innoissaan sitte haukkuin tyhjääki siellä ja ei malttanu iha joka loukkoa tarkistaa mutta tuli hienosti kutsulla luolasta ulos ja tuomari mainitsi arvostavansa sitä tosi paljon. Sitte ku kaikki osallistuneet koirat olivat tyhjän tarkistaneet, lähettiin uusinta kierrokselle, että miten sitä kettua etsitään jne. Tuomarin arvostelu Tinnille tälläinen: Koira luolastoon pitkän houkuttelun jälkeen. Luukulla hyvä ilmoitushaukku. Avauksesta kettu vasempaan peräpesään. Koira löytää riistan luo käväistyään oikealla. Koira aloittaa painostuksen haukkuen madalluksen puolivälistä. Kettu lyö, mutta koira ei peräänny vaan tiivistää painostustaan. Tuomari keskeyttää vahinkojen välttämiseksi.  Ja tosiaan, Tinni ei meinannu sitte millää sinne luolaan lähteä ja minä ihmettelin että no jopa on kumma että ku ei se sitä koskaa oo ahistanu (ne muutama kerta mitä on käyty) ja kummastelin ku se iha kiihkona oli minun selän taa menossa. No minä yritän ja yritän ja koira on menossa iha eri suuntaan. Ja lopulta sitte älysin selän taa kattoa, niin huomasin hyllyllä ketun nahkan palasen, joka joltakin oli sinne jääny. Mainitsin tuomarille, että koira luulee ketun olevan sielä... No tuomari korjas nahkan pois ja sano että käykäähän ulkoa ottamassa vauhtia ja niinhän se sitte Tinni sen jälkeen luolaan meni, vähä piti vielä reilummin vakuuttaa että sielä se on ja onneksi kettu vähä liikahti niin koira sitte minua usko. Sinne meni ja hienon suorituksen teki. Tinni suoritti taipumuskokeen 8:ssa minuutissa ja oliko siinä aikaa 20min. suorittaa. Tinni suoritta taipumuskokeen B asteen pistein 41. Ai niin ja ahdinko putken läpäisystä oli maininta vaivaton, läpi/läpi. Että nyt on sitte tämäki koettu ja tästähän luonnollisesti on hyvä jatkaa. Alla vielä kuva "hännän heiluttajasta" josta ei ikinä uskois millainen terrieri siitä löytyy..

Sitte oli 23.5. Nana vuoro pitkästä aikaa. Käytiin jälkikokeissa täällä Kiimingissä reilun 2v tauon jälkeen. Nana starttas eka kertaa JK3:ssa ja lähes treenaamatta. Meillä on niin kiireinen tämä kevät ollu että ihan vain pari pientä jälkeä + yks janatreeni ehdittiin käydä lumien sulamisen jälkeen. Tottis treeni oli sellainen että kaikki liikkeet vain testattiin eri päivinä eri kohdista. Hyppyjä valitettavasti pääsin vain kerran testaan, ei ongelmia ja esineet myös. No tottis meni kohtalaisesti, olishan se nyt paljon paremmin menny pikkuisen enemmällä treenillä, mm. henkilöryhmässä oli ihania ihmisiä ja seuraaminen osittain iha ala arvoista, mutta ei se muute paha. Suurin moka oli ku kiersi A esteen tullessa...sitä ei vielä oo kertaakaa tehny. Kait kapula oli jotenki huonosti. Noh pisteitä tuli riittävästi. Sitte oli jälki ja oikeastaan muute kerrassaan täydellinen suoritus, mutta janalla yli innokkaana väärä suunta, sen jälkeen kunnon työtä ja kaikki kepit löyty puolessa tunnissa. Sitte mentiin esineille ja hankalasta ruudusta löytyi yks esine ajan puitteissa ja juuri kun aika ehti päättyä, löytyi toinen. Kovasti teki töitä mutta tällä kertaa oli liian vaikea ruutu, koiraa ei näkyny keskilinjan jälkeen jotes varmaan aikaa meni turhaan koiralla samassa paikassa. Mutta koko ajan irtosi kiitettävästi. Tietty sehä olis ollu 1:s tulos jos se toinen olis tullu ajoissa, mutta eka kisaksi oli niin hieno suoritus ja olemattomalla treenillä JK3 koulutus tunnus että ei voi ku olla tyytyväinen. Pisteitä yhteensä 261. että 9p. jäi vajaaksi ykkös tulos. Samana viikonloppuna Vega velipuoli nappasi agility kisoissa nolla tuloksen. Ja Tähti siskopuoli tokossa ekasta Alo kisasta ykkös tuloksen.

Sitte tuossa viimeisen päivän kieppeillä käväisivät eka Vega ja Tiina sekä Köpi ja Timo Raahessa BH kokeessa ja loistavasti molemmat koirakot nappasivat hyväksytyn tuloksen. Hirveästi vieläki näin perästä päin onnea!! Samalla viikonlopulle Nanan pojat Axi ja Pommi käväisivät luonnetta arvioituttamassa ja hyväksytyt asialliset luonnetesti tulokset molemmat pojat sai, Axille pisteet 173p, laukausvarma, Pommille 142 ja laukauskokematon. Pommilla näkyi testissä sen pidättyväisyys joka "alensi" osaltaan vähän pisteitä, mutta se että koiruus on rehellinen eikä osoita mitään jäljelle jääviä, on minusta erittäin hienoa. Tarkemmat pisteet tulee sitte poikien kohdalle D-pentue sivulle, kunhan muistan päivittäjälle lähettää. Onnea  Annelle ja Jormalle rehellisen reippaista kavereista. Lisäksi Mindy ja Tähti sisarukset nappasivat molemmat tokon alo luokassa viime viikolla komiat ykkös tulokset, Mindy sai lisäksi KP:n ja oli luokka voittaja (Ö Iitan Petra käväisi Micky bortsun kanssa parin vuoden tauon jälkeen viikon treenillä kokeilemassa mite EVL on muistissa ja iha pikkuriikkistä puolta pistettä vaille ykkös tulos tuli, jotes hyvin on muistissa opitut asiat noilla "vanhuksilla". Ja sitte vielä Axi ja Jorma olivat käyneet myös JK3 kisoissa ja napanneet sieltä komian koularin, harmittavasti viimoinen keppi oli jääny, mutta muute tehneet asiallista työtä.

Ja sitte tänään Elli, samaa E pentuetta ku Mindy, Tähti ja Vega, on läpäissyt BH kokeen hyväksytysti Ja mitähä sitä vielä muuta...Ai niin Roxy, Enkin ja  Voysin tyttö käväisi möllitokossa loistavilla pisteillä suoriutumassa Jennyn kanssa. Että kyllä ne nuo kasvattien omistajat on sitte tehneet loistavaa työtä taas tänä keväänä. Iha tässä innolla odottaa mitä kesä tuo tullessaan. Mahtavaa tyypit

Niin ja vielä loppuun maininta että näyttely juttujaki on taas pitästä aikaa tänään aloiteltu. Käytiin Hukan, Iitan ja Petran kanssa Raahen ryhmänäyttelyssä ja oliha sielä Timo ja Köpiki.  Ja enpä olis arvannu että meiän pikku Hukka joka on jo isompi Hukka nappasi KP:n ja oli Rop pentu ja Iita sisko sai myös KP:n kehujen kera ja oli sitte VSP pentu. Aivan äly hienosti 7.5kk ikäiset pumpulit osasivat esiintyä vaikkei niitä tälle uralle pahemmin oo treenailtu. Ja Hukka joka vähä vierastaa edelleen vieraita, niin antoi hienosti kopeloida ja kattoa hampaat vaikka vähä jännitti. Tuomari oikein otti naaman käsien varaan ja katsoi sen kauniita silmiä ja jopa pusutteli koiraa ja Hukka kesti senki. Katseella väisteli tuomarin katsetta mutta muuten ei pakittanu tai murissu. Uskomattoman hieno edistyminen muutamassa kuukaudessa. Ei sen kummempia oo tehty ku annettu koiralle aikaa ja tehty vahva luottamuspohja, niin että koiruli tietää että "äipän" kans ei ikinä tarvi pelätä mitää, eikä tarvi miettiä miten missäki tilanteessa pitää käyttäytyä, äippä kyllä kertoo. Hukka on kyllä jännä ku aina ku sillä on epävarma olo, jännittää tms. se pitää kontaktia minuun. Se ikäänkuin kysyy neuvoa että kuinka tässä tilanteessa tehdään ja että äippä voikko sää vähä kertoa mitä nyt tapahtuu. Ja minä sitte yleensä kerron ku pikkulapselle mitä milloinki tapahtuu  Ja tietty se ymmärtää puhetta ja uskoo aina äippää Alla kuva Hukasta ensimmäisten palkintojen kera. Niin ja näytelmistä sen verran vielä että Köpi sai tällä kertaa tyydyttävän keltaisen nauhan, sinistä ne sieltä haaveili, mutta iha ok arvostelusta huolimatta näin tällä kertaa. Ehkä se vähä erillainen niihin näyttelylinjaisiin nähden oli, mutta kyllä se nyt minun mielestä sen H:n olis ansainnu. Noh toisella kertaa sitte.

Hukan arvostelu tälläinen: Miellyttävä kokonaisuus, hyvät mittasuhteet sekä päässä että rungossa. Tasainen olemus, liikkuu hyvällä askeleella, hyvä kontakti (Ö

Niin ja ollaanha me Hukan kanssa agilityn alkeiskurssi aloitettu. Se on iha vain sellainen että käydään esteitä läpi, 6 kertaa kestää, ens viikolla viimeinen kerta. Hienosti Hukalla on sielä menny. Iita on samassa ryhmässä ja sillä myös tosi hienosti sujunu. Ollaan tosiaan putkea, pussia, matalaa pöytää, hyppyjä iha rima alimmalla, renkaan läpi menoa, puomin alastuloa ja vino keppejä kokeiltu. Iha sillee hissukseen ja epäilemättä varmasti tulee koirulit tykkäämään. Kesä pidetään täysin taukoa ja katsotaan sitte syksymmällä kunhan ikää enempi niin jatkokursseja. Nyt annetaan vauvelien vielä kasvaa rauhassa ja jatketaan treenejä jäljen parissa. Iita on osoittanut olevansa aivan äiteensä kaltainen ilmiömäinen jäljestäjä ja Hukka tulee sujuvasti perässä. Oon minä kuullu että muitaki sisaruksia mm. Indy on jäljestä innostuneet.

Että tälleen. Siinäpä sitä tärkeimpiä tapahtumia. Lisää taas sitte toisella kertaa, jospa sitä vaikka kuviaki muistais noista koirista pitkästä aikaa taas ottaa.