Siinä se on kohta tammikuuki menny iha huomaamatta. Pikkuhiljaa alkaa valoaki näkyä kunnolla päivisin. Mittää ihmeellisempää ei nyt oo tapahtunu, sitä arkea pyöritelty.
Irmeli kana hautoo vielä munasiaan, nyt alkuviikosta pitäsi piipittäjiä alkaa ilmestyä jos sieltä jotakin on tulossa. Tänään en oo nähny irmelin poistuvan pesästä, jotes ei tietoa, joko siellä joku asukki on, mutta eiköhän se iltapalalle taas tuu kukluttamaan.
Ankoille laitoin isomman vesi astian ja pikkuisen ne oli onnellisia ku pääsivät kunnolla sukeltamaan...tosin sotkuki oli sen mukaista, mutta jotaki hauskaa niillekki talvipäiville.
Lampailla kaikki ennallaan, mutta vuohi tytöt saivat eilettäin kaksi komeaa sulhoa pariksi kuukaudeksi vierailulle, jos vaikka tytöt innostuis pieniä suunnittelemaan. Niillä oli joulu loman aikoihin "ne" päivät, jotes kohta taas päkätys alkaa. Saas nyt nähdä onnistuuko Niko tai Kiki pukki sitte "pökkäämään", pojat meinaan on tosi suloisen pieniä. Ja aivan mahtavan luonteisia kilttejä poikia. Tehtiin pojille oma karsina tallin perälle, että säilyy sopu ja rauha tallissa. Niko on jo kovasti vikitellyt tyttöjä, mutta toistaiseksi tytöt on vaan vilkuilleet että jaahas, tuollaisia poikia Nämä pojat tosiaan hajin eilen lainaksi naapuri kunnasta, ku se minun lypsy homma meni iha hänekseen. Hilima meinaan oli kuin olikin vierottanu isot tyttönsä jo aikaa sitte ja tisulit oli iha kuivat ku menin niitä koplaamaan. Pikkuisen meinas huvittaa, ku oikeen hyvät eväät ja systeemit järkkäsin että nyt Hilima aletaan pullamaidot hommaamaan, niin eihä niitä tissejä löytyny sitte ollenkaa Joteska piti nyt sitte hankki pukki, jotta saahaan tytöt toivon mukaan tiineeksi ja sitte kilistelyjen jälkeen päästäis kokeileen taas lypsy hommia. Että kerkiää tässä nyt sitte jotai muuta hommaa keksiä välliin. Lehmäki olis oikeastaan kiva, mutta ei nyt kyllä millää mahu talliin
Heposet on saanu ellää iha joutoelämää ku pakkasia on riittäny. Sillo joululoman aikaan kävin yhesti Rauhalla ratsastamassa ja Moonalla ajettiin kärryllä, mutta enempiä ei oo sitte keritty tai on ollu niin kylmä että ei vaan oo viittiny. Mutta eiköhän tässä vielä kelejä tule.
Koiruleitten kans on vielä otettu lähinnä lenkkeilyn kannalta. Hukka nyt opettelee elämän perus asioita ja siinä sivussa vahingossa jotai muuta pientä. Kovasti se on reipastunu vieraitten ihmisten suhteen ja ihan vain sillä tyylillä että vieraat ei kiinnitä siihe juurikaan mitään huomiota ennen kuin se itse tulee katsomaan. Toinen hyväksi todettu asia on että kun vieraita tulee ja se selvästi on menossa kattoon ketä tulee, niin sanoo vaan vieraille ettei kato sitä suoraa vaan ohi ja ei sitte sen kummemmin tyrkytää itseään tykö vaan antaa pennun tulla rauhassa kattoon. Jos ihminen osaa "käyttäytyä" oikein niin sen jälkeen ei ole mitään ongelmaa. Kova tuijotus, kumara asento ja "hampaat irvessä" oleva naama (eli hymy naama) saa tuollaisen pidättyväiseen taipuvaisen pennun heti epäluuloiseksi. Että kyllä vaan ausseissa löytyy noita alkukantaisia "susimaisia" piirteitä joissakin yksilöissä edelleen tosi voimakkaasti. Ei siis edelleenkään joka "tytön ja pojan" koira, niinkuin välillä annetaan ymmärtää. Paha vaan, kun yleensä näitä tapauksia ei nykyään ymmärretä oikein. Yleensä saa kuulla kommenttia, että "onko se arka?" Sanon siihen, että ei, vaan pidättyväinen. Minun mielestä arka koira pelkää kaikkea jossai määrin, mutta Hukka on edelleen tosi reipas muuten ja toisten koirien kanssa käyttäytyy tosi luontevasti ja väittäisin että juuri siksi kun toinen koira ymmärtää koiraa Noh siinä sillee lyhyesti Hukka pojasta. Suloinen tyyppi, oikia äipän lellikki. Alla kuva sinisilmästä viime viikolla, Tinni siellä taustalla töröttää.
Hukalla kävi täällä sisko likka viime viikolla taas kyläilemässä. Iita ja Petra kävi bortsupoikien Mikin ja Leevin kanssa.Alla kuva fiksuista sisaruksista.
Perjantaina ku oli niin sievä ilma, otin koirista kuvia, mutta eipä niistä kunnollisia saanu, ku itellä jääty kädet ja taas loppu patterit kamerasta. -24 oli tuolloin pakkasta, mutta eipä tuo koiria hidastanu.. Samaan kuvaan niitä ei taas oikeen millää saanu.
Vähä niinku "viimeinen pari uunista ulos" ku Nabu ja Tane seisoo ku peilikuvat tuossa ku vahtaavat hevosia.
Lissu (9,5v) ja Tane perässä 1.8v. Ei mummoa vielä ikä paina sitte yhtää.
Isukki Nabu ja poikansa Hukka
Siinä pieni "uusio perhe" kuva, Nana ja Nabu poikansa Hukan kera ja sekä Hukan isovelipuoli Tane
Niin ja loppuun vielä "tuloksia" Käytiin meinaan taas pitkästä aikaa Nabun kanssa agility kisoissa. Tällä kertaa Kemin pakkasrallissa. Kolme starttia mentiin ja lopputulos kaksi hylkyä ja viimeisestä startista 10, pari "kieltoa" tai oikeammin ohi ajautumista, ku meikä vaan on liian hidas edelleen. Mutta kuulemma se viimeinen näytti jo ihan hyvältä, joten ehkä se siitä, ku nyt päästiin alkuvuodesta kunnolla ratoja treenaan uuteen Active Dogin halliin. Olis se vaan onni, ku pääsis ees kaks kertaa viikossa treenaan, se tekis jo paljon meiänki kehitykselle. Mutta taitaa jäähä haaveeksi ennen kesä kelejä. Mutta kontaktit meni edelleen hyvin Nabulla, ne se onneksi on sisäistäny hyvin. Kepit sujui myös nyt mallikkaasti, se vauhti vaan on niin kova että se jarru on mulla vielä vähä hukassa sen kans, siihe ku Nabu luulee välillä tietävänsa ne radat paremmin ku minä.. Mutta mukavaa oli sitte loppujen lopuksi taasen, vaikka eka radan jälkeen meinas ärsyttää. Noh seuraavat kisat ehkä nyt helmikuussa ja kevättä kohti olis tahtia tarkoitus kiristää. Sitä kisakokemustahan tässä taas molemmat tarvitaan.
Niin ja terveystuloksista mainittakoon, että Tanen lonkat lausuttiin kennelliitossa B/B:ksi ,ja kyynäret puhtaat 0/0, silmäthän todettiin jo aiemmin terveeksi. Jotes se palli vain tuolta huumori hemmolta puuttui. Mutta sehä ei sitä hidasta, nytki on Tiinan kanssa treeneissä ja luulempa että lujaa mennee
Loppuun vielä kuva kaveruksista päiväunilla.
Siinäpä ne tais tärkeimmät. Lisää taas ku kerkiää.
Kommentit