Tinni ja kaverit

Vilinää ja vilskettä on ollu koko joulun seutu ja näyttää sitä riittävän vielä ens vuojen puolellekki. Veljeni vaimoineen on ollu meillä koirineen joulun ajan odottelemassa synnytykseen pääsyä ja ihana pieni tyttönen syntyi lopulta lauantaita vasten yöllä, pitäen vanhempansa oikeen kunnolla jännityksessä loppuun saakka. Santra ja Inka on nyt sitte edelleen täällä hoidossa ja ihmeen hyvin täällä seitsen päisen koiralauman kanssa on sujunu yhteiselo. Santralla (4kk ikäinen jämptlanninpystykorva) ja Tinnillä on ollu tosi kivaa yhdessä, ei oo leikkejä koko ero haitannu. Nytki koko porukka ottaa uudenvuoden paukkeen ihmeen rauhallisesti täällä sisätiloissa."Metsästyskoirat" Tinni ja Santra eivät ole kuulevinaankaa pauketta edes pissa reissulla...melkoisia kakaroita. Inka täti tuolla ulkona vähän hermoilee, mutta sisällä on ihan rauhallinen nyt ollu. Mutta ite henkilökohtaisesti kyllä oon sitä mieltä, että kyllä tuo paukuttelu on tainnu nyt mennä liian pitkälle, ku jo kolmen aikoihin lenkillä käydessä oli säännöllistä ryskettä, mikä minua ihmetyttää, ku eihän ne valoisassa edes näytä miltää!!

Nii ja kävihän meillä vähä ennen joulua kylässä Tinnin kanssa leikkimässä kolme kpl pyreneittenkoiran pentuja, kasvattaja Suvi Wathen Ylikiimingistä. Suvi on tuolla Oulunseudun eläinkeskuksessa töissä ja valvoo tuota minun harjoittelua vuoron perään Mikan kanssa (-; Meillä on kyllä ollu hauskaa yhdessä ja niin oli kyllä pentusillaki ku kävivät täällä meillä. Eikä koko ero haitannu sillonkaa. Pikkuisen ne isot nallukat ihmetteli ensin tuota "tirriäistä", mutta ku vauhtiin pääsivät niin meno oli huimaa. Alla sitte muutamia kuvia kakaroista. Yks noista Suvin kasvateista sitte muutti siskoni Kirsin luokse Pudikselle asumaan viime perjantaina. Aivan ihanan pallero.

Lauantaina meillä oli sitte yhteislenkki Sisun, Krissen, Astan sekä Nanan, Nabun ja Lissun kanssa. Sisu on valtavasti reipastunu ja lihaksiaki pikkuhiljaa alkanu saada honkkeli kroppaansa. Sisu muutti loppujen lopuksi Johannan siskon Sannin luo asumaan, ku Eetu kultsun kanssa ei oikein kemiat käyneet sittenkään yksiin. Sisun omistavat Johanna ja Sanni yhdessä ja samoissa haku ym. treeneissäki käyvät yhdessä. Tosi sopeutuvainen kaveri se tuo Sisu on sillä on täysin ottanu Sannin omaksi emännäkseen. Reilun viikon verran se Sisu on siellä nyt asustanu, eikä ongelmia toistaiseksi ole esiintyny. Puuhaa pojalla on riittäny just kakaralle sopivasti, sillä ykski päivä oli kuulemma nukahtanu hissiin, ku oli niin puuhastellu tallilla Sannin mukana. Sisu tulee hyvin juttuun hevosten ja muitten elukoitten kans, mikä on minusta aivan mahottoman hyvä juttu. Yhteislenkki meillä meni myös tosi hienosti, Nabu ja Sisu tulee edelleen tosi hyvin juttuun, vaikka tyttö haaremi oli melkoinen. Arvojärjestys on sen verran selkeä, että mitäpä tuota turhia ryttyilemään. Nana nyt taas komenteli ensin Krisseä ja Astaa sekä Sisua vähän käyttäytymään aikuisten kans asiallisesti alkumatkasta, mutta ku alkuhörinät oli päästy purkamaan, niin parin tunnin lenkki sujui tosi mukavasti.

Asta tyttönen on aivan ihana pieni neitokainen ja niin tavattoman kaunis. Ei mikään suuren suuri mutta aivan ihan persoona ja tosi hienosti Eveliina on kyllä neitokaisen kasvattanu, niin reipas ja tottelevainen tyttö. Oli kyllä tosi mukava nähdä taas pitkästä aikaa!

Krisse taasen vaikutti jo niin "isolta tytöltä" lapsosten vierellä. Ja aikuistunu ihan mahoton. Kuuliainen ja eläväinen lapsonen. Katri on kyllä nuoresta iästään huolimatta tosi hyvin sen kanssa eteenpäin porskuttanu, vaikka melko pitkälti äiteensä Lissun kaltainan "virtapylly" tuoki Krisse on ja samaan tapaan hieman omapäinen (-:

Että on ne nuo tapaamiset mukavia, vielä ku sais joskus koko kasvatti lauman samaan paikkaan yhtäaikaa, niin olis kyllä tosi hienoa.

Että semmoista tänne näin äkkiseltään kuuluu. Tinni on tänään jo 10 viikkoa, painoa peräti 2.3kg (-:

Ja tässäpä niitä kuvia eri tilanteissa:

Santra 4kk ja Tinni tuossa 9 viikkoa joululahjojen kera