Joo elikkä kuten otsikko kertoo, tänään tuli kakaroille rekisteri paperit kennelliitosta ja enpä ite arvannukkaa että penskat saaki FIN rekkarit! Oon ollunna siinä luulossa että molempien vanhempien täytyy olla suomessa syntyneitä ja usiammassa polvessa, mutta näköjääski riittää että toisen vanhemman puolelta täyttyy tuo ehto. Ja ne viralliset nimethän näkyy tuossa 5 viikkois kuvien alla. Sellainen reipas pari viikkoa näköjään vain meni, kun tuli nuo rekkarit. Kiva että nyt on paprut sitte mukaan, ku 5.6 mennään peilauttaan silmiä ja tarkasteleen muutenki että onko kaikki kunnossa.

Päivät on melkoista vilskettä noitten viikareitten kans. Tänään etenki on tuntunut, että kaks kättä ei riitä millään noita paimentamaan pihalla. Jotes viisaana laitoin ne sitte tänään Nanan ja Lissun tarhaan Nanan kans, Lissun otin ulkopuolelle, ku se ei nyt niin kauhiasti näytä osoittavan mummon vaistojaan lapsen lapsiaan kohtaan (-; Ei se niille nyt mitään tee, mutta ei tykkääkää ku roikkuvat senki tisseissä. Nanan penska ajoilta saakka meillä onki ollu sitte katiskaverkkoa kiertämässä tarhan ympäri, jottei pennelit puskis päätään lävitse, niinkuin Nana aikoinaan teki. Se pää ei sitte irronnu sieltä reiästä ennen ku leikattiin verkko rikki. NOH, enpä hoksannu että joku koirista ja mitä ilmeisimmin Nabu, oli repiny verkon ovi aukon alapuolelta pois ja eiköhän se tuo "pommittaja" (Dive Bomber) puskenu päänsä sieltä reiästä just sellaisesta kohtaa missä oli lauta vielä pienentämässä reikää. Onneks nyt taas ikkunasta satuin näkemään ku siellä toiset penskat, Nana ja Lissu huolestuneena tollotti pienokaista joka huusi ku syötävä kun jäi kiinni päästään reikään. Siinä sitä sitte itekki jo melkein itkua väänsin, kun en millään sitä verkkoa saanu taivutettua, lauta ei ironnu ja välineitä ei käsillä millä sais katkottua koiraverkkoa. Siinä se polonen itki, mutta ymmärsi kuitenki suht paikoillaan olla kun siinä rauhoittelin ja mietin keinoja. Nana vikisi vieressä ja Lissu mummo myös siinä jo hätäili. Noh lopulta käytin raakaa voimaa ja sain irrotettua laudan siitä pään yläpuolelta irti ja siinä välissä ku lähdin rautasahaa ehtimään, pienonen pääsi irti. Kyllä oli helpotus suuri sen jälkeen. Noh tuo "pommittaja" hieman puisteli päätään ja kun tutkin että löytyykö vammoja, niin oli jo menossa seuraavaan osoitteeseen...rapareperi pensaaseen. Elikkä eipä ollu sitte moksiskaan pienestä "vastoin käymisestä" ja vähän myöhemmin oli jo tunkemassa terassin alle itseään, vaikka sekin reikä oli jo muka tukittu. Jotes ei auta ku tänään käydä ostaan uutta verkkoa ja laittaa tyttöjen tarhaan uusi verkko alareunaan, jotta penskat uskaltaa hetkeksi jättää ulos yksin. Muutoin olenki niitä valvomassa pihalla, kun ei varsinaista pentu aitausta ulkona ole. Että vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää.

Eilen kaupungilla käydessäni ostin pennuille myös omat pentu pannat totuttelua varten ja viikonloppuna niitä olis tarkoitus niillä alkaa kiusaamaan (-; Olis myös tarkoitus alkaa niitten kans ajelemaan pikku reissuja autolla, niin pitkät kotimatkat uusiin koteihin olis helpompia.

Että tämmöistä tänne. Jonkinmoisia kuvajaisia yritän taas viikonloppuna saada esille. Niitä odotellessa voi ihailla 5 viikkois kuvia (-;