Niin, ei oo oikein runosuoni nyt kukkinu mulla, ei millää. Hirveästi on tällekki vuodelle ehtiny tapahtua, mutta ihan kaikkea ei nyt jaksa muistella ja kirjoitella, mutta vaikka jotakin.

Ihan tammikuusta pakko mainita pienesti, että oltiin Kajaaniin näyttelyssä isommalla Ghosteye's porukalla ja saatiin kyllä mukava tavoitteiden mukainen saldo sieltä. 8 koirakkoa oli ja muistelen että tuli 7 EH:ta ja yks H. Ja kaikki sai suhteellisen hyvän arvostelun.
Oltiin isolla porukalla mökkeilemässä Kajaanissa ja saatiin taas porista maailmaa paremmaksi. Mukavaa oli, että lämmöllä noita reissuja aina muistelee, vaikka unet jääki vähiin.

Noh sitte tuloksia on nuo kasvatit napsineet agilitystä urakalla ja Timo ja Köpi metsästäneet hienoja tuloksia koirahiihdossa, huimaa vauhtia ne pojat viilettää ja joka startissa olleet palkintopalleilla. Että onnea pojille kovasti, mielenkiintoista nähä mitä ens vuosi tuo tullessaan. Eka kisan taisivat käydä Kiimingin SM hiihdoissa, voittivat harrastesarjan B luokassa ja huonoja siellä ei ollu ja keli oli melkoisen raskas räntäsateessa. Sitte olivat Haukiputaalla OPKYN 1.  joukkueessa SPKL:n SM hiihdoissa sijoittuen SM3 Jouko Nevalaisen ja Raimo Huhtasen kanssa  ja Samoissa kisoissa Loukusan Katri hiihti Köpillä naisten B sarjassa 7:ksi huiman kahden yhteisen treenin jälkeen. Kuvia löytyy täältä  http://opky.net/SM2012/  Sitte TImo ja Köpi kävivät Keminmaassa 10.3 voittamassa sarjansa ja vielä Virkakoirien talvi kisoissa 13.3. voittamassa oman sarjansa 5km ja olivatpa saaneet vielä koko kisan parhaan ajan 5km, seassahan juoksee sakemannit, malikat jne. että ei huonosti pieneltä aussie urokselta ja tietty Timolta (; Että todistettu on, että aussiesta on hyvinki tähänki lajiin!!

Ja tosiaan tuloksia on niin tokosta kuin agilitystäkin tullut jo tälle keväälle mukavasti. Onnea suorituksista kaikille asian osaisille.

Sitte käytiinhän me Tinninki kans kahdet luolakokeet tälle vuodelle. Ensimmäiset kovassa pakkassäässä tammikuun lopulla saaden toisen hyväksytyn B tuloksen ja toiset sitte keväisemmässä säässä maaliskuun 18 ja tuolloin Tinnistä tuli KVA-L eli luolilta käyttövalio. Suoritettiin samassa kokeessa hyväksytty luonnonluolan tarkistus. Tulos oli A kokeessa  A48.
Että sellainen Tinttara, ku käytiin huimat kolme koetta ja koiruus valio! Nopeammin ei tuossa lajissa voi valioksi tulla. Eihän sitä vieläkään oikein älyä, ku kunnolla ei ees lajiin päässy sisälle. Mutta että on koiralla käyttötarkoitukseen vaadittavat vietit kohdillaan, jotes kiitokset kasvattaja Anne Mieloselle tuosta mainiosta pikku koirulista, alla kuva tuosta meiän pienestä pelottavasta pedosta.



Sitte pitänee mainita tuosta edellisestä päivityksestä, missä on vain Jennan laittamia kuvasia pikku "sudesta". Balu tosiaan muutti meille kolme viikkoa sitten "susilandiasta" Närpiöstä. Rotu on kovasti kiinnostanut jo jonkin aikaa ja kun tässä kaiken murheen keskellä ilmestyi facebookkiin tuollainen pieni "suden" naama, joka etsi kotia, niin johan heräsi hullu ajatus meikäläisen mieleen. Ja kun se ajatus päässä vain pyöri yötä päivää, niin eihän siitä rauhaan päässy ennen kuin alkoi setviä enemmän. Lopussa oli pakko laittaa viestiä kasvattaja Jennylle Forever Wolf kenneliin ja sinne kun päästiin sitten käymään niin paluuta ilman penskaa ei ollu. Ihastuin kovasti näihin alkukantaisiin koiriin, joissa varmasti on omanlaisensa haaste. Syitä on monia, miksi tälläinen meille tuli, mutta niitä en sen enempiä ala selittelemään tänne. Joka tapauksessa kasvattamaan ei ole tarkoitus alkaa, vaan eniten kiehtoo luonne, koulutettavuus ja tuo alkukantaisuus. Olen niin varma että opin Balun avustuksella vielä enemmän koirista, mitä ihan ns. "tavis koiran" kanssa oppii, vaikkakin noissa omissakin erinäisiä haasteita on ollut. Mitään pakonomaista tavoitetta en mihinkään lajiin laita, vaan katsotaan mihin asti päästään ja mistä löytyy se yhteinen juttu. Ehkäpä saan tätä kautta myös arvokasta tietoa tuleville ja nykyisille kasvatin omistajille, jos joskus apuja tarvii antaa. Ausseissakin kun vielä sitä alkukantaisuutta löytyy, etenkin vanhemmissa- ja käyttölinjoissa.
Ja siinäpä alla kuva meikäläisen tämänhetkisestä laumasta.



Ja tässä kuva Balusta viikko sitte Jenna sylissä, pkkuinen vauva ikää 3.5kk ja painoa vain 17kg..


Että nyt jos saisin sen verran viuhkaa päälle myös kirjoittamisen suhteen, että tänne saisin laitettua kuulumisia miten pentusen kans etenee ja siinä samalla myös mitä aussie ja parsoni porukoitten kanssa saadaan aikaan.
Seuraavat "meetinkit" onki viikon päästä silmäpeilausten merkeissa eläinlääkäri asema Otuksessa ja su sitte treenaillaan tokoa ja maastoja mahdollisuuksien mukaan. Samalla juhlistetaan ensimmäisen oman pentueeni, eli B- pentueen 8v synttäreitä.

Ja mainittakoon että H-pentueen Ilo on tänään käynyt ensimmäisessä näyttelyssään Vaasassa, sijoittuen narttu pentujen 3:ksi... hauskalla loppukommentilla "oikein hyvä perhekoira"... ja Ilo oli juuri se jota en oikein pelkäksi perhekoiraksi suositellu (; eikä sitä siksi olisi ollutkaan.. Mutta tyttönen oli käyttäytynyt hyvin, samoin Sarin toinen aussikkapentu Karma, joka oli poikien sarjan voittanu. Onnea kovasti hvyästä päivästä. Ai niin ja Balun äippä Blazy samoissa mittelöissä oli puhdistanut pöydän omassa rodussaan. Onnea Jennylle ja "susimammalle" (:

Sitte kävihän meillä Tyyne koiruuskin H-pentueesta näytillä. Ai kuinka ylpeä olin kuinka Kannasen perhe oli Tyynestä kasvattanut kelpo koiran. Ikäähän ei vielä ollu kuin 8kk, mutta niin iloinen ja kiltti neitokainen, että kyllä oli siinäkin kansi vakkansa löytänyt. Alla kuva ihanaisesta Tyynestä. Jotenkin hirveästi muistuttaa Mindyä Önskan värillä (: 


Yritämpä tässä vielä ettiä sähköpostista muistakin H pennuista kuvasia, joita tässä vähän aikaa sitten sain.

Nyt taidan lähteä tarhan putsaus hommiin ja lenkittämään koiralaumaa räntäsateeseen...kuvia otetaan jos onnistuu..

Czechoslovakian Wolfdog

Tinnin luolakoe palkinto

Tinni

&

Hukka

No niin nyt mulla on melkein kaikista pärssöneistä lopultakin noin 6kk kuvat. Jospa pian vielä siitä viimoisesta saisin.

Kakaroilla kuullostaa menevän hyvästi, Windy menee Suvin kans piakkoin pentukurssille ja aloittavat agility alkeetkin pian. Armi oli täällä meillä hoidossa viikon verran ja siinähän on niin äiteensä kopio että eipä paljon enempi voi olla. Hassu hännänheiluttaja ja tosi vilkas kaveri ja iloinen. Putti myös nauravainen iloinen kaveri, ainoa partanaama pesueessa. Nuupi aivan ihana pieni mies, muistuttaa paljolti naamaltaan äitiään. Haaveilemma tässä että josko iso osa kakaroista saataisiin Kajaanin näyttelyyn, niin näkis miltä se porukka sitte vähän isompana näyttää verraten pentu aikaan.

Mutta jotta yhteys ei ehdi katketa, niin tässäpä niitä kuvia mitä sain kerättyä.

Ensimmäisenä Putti ja siskopuolensa Birdie, molemmat siis Tinnin lapsosia

Alla pieni mies Putti, komean parran kasvattaneena (; On muuten isänsä näköä aika paljon.

      

Sitte seuraavana Nuupi, toinen pojista, Nuupi asustaa Rovaniemellä.

Aika mageet rintalihakset 6kk ikäiseksi (;

Ja Kuusamossa Suvin hoiteissa asusteleva Windy tyttönen seuraavana

On kyllä äitinsä näköä tytössa, mutta nätimmät korvat (;

Ja sitte Armi tyttönen, harmi ku en älynny kunnon kuvia ottaa ku oli meillä. Mutta siinä soffalla äitinsä vieressä:

Ja matolla kattomassa telkkaria (;

Mukavan näköistä sakkia, jokaisella niin sievät oikeanlaiset korvat, että onneksi äitinsä "kihara" korvat ei oo periytyneet (;

Enempiä minä en tällä erää ehdi tarinoimaan, mutta kaikki täällä hyvin, lisää kuulumisia piakkoin.

 

No niin, aloitampa taas uudelleen, äskeinen tarinointi jotenki jumittu. Mikähän siinä lie ettei noita hymiöitä kestä tähän tekstiin yrittää laittaa, ku heti jumittaa.

No se siitä, mutta vihdoin sain noita kuvia Mindyn ja Önskan pentusista ja sopivasti aikaa kirjoottelemiseen. Mukavasti on pentusilla maailmalla ensimmäinen kuukausi mennyt. Melkoisia vauhtiveikkoja kuuluvat olevan, virtaa kuulemma väliin vaikka muille jakaa (; Ja niinhän minä vähän ajattelinki taustojen perusteella, että tekevää sakkia sieltä saattais tulla, siitäki huolimatta että vanhemmat suhteellisen rauhallisia kavereita näin niinku normi oloissa. Tässä tullu pistettyä muutaman pentueen verran merkille, että rauhalliset vanhemmat tekkee vilkkaita ja vauhdikkaita kavereita ja sitte taas nuo vilkkaammat sellaisia rauhallisempia kavereita (; En tiiä onko sattumaa, mutta näissä omissa pentueissa on kyllä aika useasti näin käyny. Pompanneeko geenit sitte yhen sukupolven yli ((;

No joo, mutta kaikin puolin hienoja kavereita näistä kakaroista on kasvamassa. Hyvää tahtia kasvavat, paino keskimäärin 10kg koko pesueessa, pientä vaihtelua tyttöjen että poikien kesken, mutta niinhän se yleensä onki. Suhteellisen taisaista sakkia kuitenni tähän mennessä olleet. Ja jokaisella tyypillä tuntuu olevan omanlaista harrastut toimintaaki.

Mutta enemmittä höpinöittä alla kuvasia muutaman sanasen kera.

Ensimmäiseksi vaikkapa tuo Huti poika, joka muutti Raaheen Timon ja Köpin "kiusaksi". Huti on kuulemma melkoisen äänekäs toveri aika ajoin ja vauhtia tuntuu riittävän siinä määrin, että taitaapa tulla hyvä kilpailija tulevaisuudessa puoliveljelleen Rikki poijalle (viestin suomenmestari vuosimallia 2011) Sitä en tiiä missä lajissa, mutta enpä ihmettelis vaikka viestiki sillä jossai vaiheessa kuvioissa on mukana. Tällä hetkellä Huti on ehtiny harrastella jo hakua ja jälkeä ainaski ja hyvin kuulemma mennee.

Alla kuvanäyte pikku eläimen vauhdista (:

Ja sitte alla kuvanen Vilmasta, jota tässä reipas viikko sitte kävin Haapajärvellä kattomassa. Vierailin Suvin luona samalla kattomassa Tuikku varsan siskopuolta, joka oli kyllä ihan eri näköinen ja värinen. Vilma oli kyllä uskomattoman fiksu kaveri ikäisekseen. Tajusin vasta kotona, että hitsi, sehä on vasta 3kk ja käyttäytyy melkein fiksummin ku osa noista mun vanhuksista. Vilma on jo kovasti navetta ja tallihommissa mukana ja kuulimpa yks päivä että oli paimentanu karanneen lampaan takaisin aitaan, Ja vieläpä ihan oikea oppisesti kiertäny taakse ja nätisti liikuttanu lampaan portista sisään. Suviin ei ollu tarvinnu ku raottaa porttia (; Että aika hienosti 3kk ikäiseltä. Vilma kyllä tais olla justiinsa passeli koira siihen talouteen. Varmasti apuna isompana tuolla lehmä hommissa. Lasten kans myös Vilma hienosti tuli juttuun, vauhtia väliin kyllä riittää, mutta ihmeen hyvästi osasi varoa pieniä ihmisiä, vaikka väliin malttia kysyikin. Kuvat vaan ei oikein kelistä ja hmm vauhdikkaasta kaverista onnistuneet, mutta kyllä noista selvän saa.

Sanni ja Vilma hiekkalaatikolla hommissa.

Ja alla kaverukset navetoimassa

Vilma hetken istahtaa rapsuttelemaan.

Sitte täällä Kiimingissä asustava Hilima tyttönen. Hilima on kuulemma käyny jo metsällä, on kuulemma saanu teeren sydäntä maistaa metsästys retken päätteksi, ja hyvin on kuulemma kelvannu (: Että kyllä paimenesta voi olla moneksi. Energinen tyttö kuulemma, saattais riittää virtaa vaikkapa johonki generaattoriin jos keksis millä keinolla sen varastois (; Mukavasti sillä neitillä menee ja näyttää vanhahko aussie rouva ottaneen kaverin ihan omakseen (: Nuo Hiliman kuvat vaan oli sen verran erilaisella ohjelmalla tullu postiin että enpä osannu niitä tämän paremmin esiin ottaa, mutta kylläpä näistä selvää saa. Nätti tyttö kasvamassa.

          

Ja seuraavaksi sitte Tyyne tyttönen joka asustaa siellä Torniossa Kannialan perheessä. Tyyneki on ehtiny käyä jo pentukursseilla ja on jo melkoisen fiksu penska. Lasten kanssa Tyyneki viihtyy hienosti,  vauhtia vaan tuntuu välillä nuorimmaisen tyttären kanssa olevan turhanki paljon, innostuvaa sorttia ku on. Tyyne oli myös ollut viikon verran sukulaisilla hoidossa ja ehtinyt kiertää monenlaista paikkaa. Reipas ja rohkea tyttö kuulemma on edelleen ja ei oikein omistaja keksiny mitään mitä se olis tähän mennessä pelänny. Että mukavasti tuntuu menevän.  Siinäpäs se alla Tyyne hetken tyynen rauhallisesti makaa ja istahtaa. Vaikeita kuvattavia kuulemma nämä pennut (:

Tyynestä tulee joteski Önska isä mieleen.

Ja sitte Ilo tyttönen joka asustaa siellä Kuopion seudulla Sarin ja Vilkkeen sekä hoffi poijan kanssa. Siellä menee kuulemma kans hienosti. Ilo on kiertäny jo näyttelyreissuilla mukana, käyny hakuilu reeneissä ja taisi olla jäljelläki seki jo käyny. Älykäs ja nopea oppinen tyttönen kuulemma ja rohkea...taisteluhalua ja vauhtia löytyy ja rakastaa kaikkia (: Joteski tulee kuvista ja olemuksesta hirveästi Lissu mieleen, mutta ilmeisesti napannu osan ominaisuuksista myös tuolta Nabu vaarilta. Mielenkiintoista nähä, mitä tästäkin neitokaisesta isona tulee. Hmm pöydällä makoilu näyttää olevan hyvin hallinnassa (;

Kuten myös katsekontakti

Ja mitä ilmeisemmin näyttely seisomistakin on jo jonkin aikaa treenattu. Mukavan näköistä kroppaa neiti kasvattaa.

Ja sitte Huge pojasta muutama kuva. Onnistuin tälle iltaa saamaan nämäki tänne. Mukavasti pojilla kuulemma menee, reipas ja rohkea on kaveri, muttei kuulemma tyhmän rohkea (:

Ihanasti niillä nuo koipeliinit alkaa jo kasvaa. Kohta suloisia jalkoja koko pennut.

Että sellaisia tovereita ne nämä H:t on, ei valittamista miltää taholta, joten ei voi ku tässä vaiheessa olla kasvattajana erittäin iloinen ja toivoa että jatkuu samaan malliin (; Pitänee kiittää Önska isukkia ja Mindy äippää, että tälläisen pesueen aikaan saivat. Ja Marja-Leena, että lainasi Mindyä (;

Sitte pitänee laittaa vielä Köpistä kuva, ku Köpi poika käväisi tässä jokin aikaa sitte nappaamassa itselleen hienosti HK2 tittelin melkoisen hienoilla pisteillä. Onnea pojille vielä kerran.

Kuten kuvasta näkyy, palkitokin on saatu oivasta suorituksesta.

Ja mainittakoon myös huippu uutinen eiliseltä, meinaan Lissun ja Sidin ensimmäisestä pesueesta Danny poika on saavuttanut sellaisen erinomaisen saavutuksen ku että on läpäissyt pelastuskoirien kokeet siihen malliin loistavasti, että on nyt sitte häly valmis pelastuskoira. Mahtavaa kyllä, onnea Satulle ja Dannylle sekä tiimille jotka tätä on työstäneet. Ikää poijalla jo reipas 8v, jotens melkoinen saavutus veteraani ikäiseltä herralta. Kyllä ollaan ylpeitä teistä (:

Enempää minä en tälle erää tänne tuloksia ehtiny keräilemään, mutta lisäilempä myöhemmin kun saan senki Hugen kuvan.

Parssoneista yritän saaha kuvat puolivuotiaana.

Kuulumisiin.

 

 

Lopultaki sain aikaseksi, että jonku rivin tänne kirjoittelen pitkästä aikaa. Ongelmittahan tämä ei luonnollisestikkaa näköjään tälläkää kertaa onnistu, alusta sain taas tarinoinnin alottaa ku jostai syystä ei nuo hymiöt nyt pellaa ja kone sitte jumitti, ku niitä yritin käyttää. Argh ku minä joskus inhoan näitä koneita ja yhteyksiä täällä meiän perällä. Perhossa kuulemma pelitti ku unelma tämä kone, vaikka se se vasta korvessa on!!!

Vaan aikahan on tässä tietenni kulunu siivillä, siitähän on jo kulunu kuukausi aikaa ku Mindyn ja Önskan pentuset lähti maailmalle uusiin koteihin. Aivan mahtavat kodit nämä hassut reippaat pentuset saivat, suuri kiitos siis kaikille uusille ja ei niin uusille ihimisille upean kodin tarjoamisesta ihanille kakaroille. Nämä penskat olivat taas oma joukkonsa, aivan mahtavia koiran alkuja, paljon hyviä ominaisuuksia vanhemmiltaan perittyny tuntuis olevan. Reippaita kuin mitkä, mitään eivät älynneet pelätä, karkasivat tallillekki aina ku silmä vältti jos yksin pihaan jätti. Yks päivä saivat revittyä kananruoka säkinki rikki ja melkoisesti taisivat maistella sitä ku aamulla pentukammarin haisu oli niinku isommassai kanalassa.... Että kyllä siinä tekemistä riitti töitten päälle, vaikka Jenna tässä kotosalla oliki melkein siihen asti ku kaikki pennut lähti.

Alla olevassa kuvassa pentuset on lähössä silmäpeilaukseen  Ouluun. Pari äänekästä kaveria oli, mutta muuten oli hyvin onnistunut reissu.

Pennuthan kävivät päivää vaille 7 viikkoisina silmäpeilauksessa ja sitä ennen niille tehtiin pentu tarkastus. Jokaisella pennulla olivat silmät täysin terveet  ja tarkastuksessa ei ilmennyt mitään poikkeavaa, paitsi Vilmalla oli pieni kauneusvirhe toisessa korvassa. Nyttemmin kasvun myötä sitäkään ei juurikaan huomaa jos ei tiedä. Ensi viikolla pennuilla tuleekin jo ruhtinaalliset 3kk täyteen, joteska toivotaampa että saan uusia kuvia kakaroista sitten sähköpostiin niin vois laittaa tännekki näkysälle, miten niillä on kasvu lähteny alkuun. Samaa toivon tietysti parsonin pennuista, jotka muuten piakkoin täyttävät jo 5kk!! Missä se tuo aika menee!! Parsoneilla on kans lähteny taival hyvin kulkemaan uusissa kodeissa, kukaa ei ainakaa oo muistanu valittaa ((;

Mutta tässäpä kuvaset uusista ihmisistä lähtöpäivänä H pentueen osalta

Ihan ensimmäisenä lähti Ilo tyttönen elikkä Ghosteye's Honeysuckle Sari Judinin mukaan Kuopioon.

Ilolla on kaverina tälläinen hurjan näköinen ihana otus. Meikä ihastu.

Toisena lähti Hilima (Ghosteye's Harebell), jäi tänne Kiiminkiin Anne Lehtisolan hoiviin, kaverina Hilimalla on 7v aussie rouva.

Kolmantena maailmalle lähti Vilma (Ghosteye's Hyacinth), Suvi Holströmin perheen pariin Haapajärvelle. Kaverina sekarotuinen Uuno ja pyreneitten koira Otto. Vilmasta toivotaan isona lehmäpaimenta avuksi tilan hommiin. Toivotaan että isot saappaat täyttyy (:

Ja neljäntenä lähti sitten Tyyne (Ghosteye's Heather) tyttönen Tornioon Kannalan perheeseen. Tyyne toimittaa siellä ainoan koiran virkaa, toivottavasti hyvin kans sitte (:

Ja viidentenä lähti viimeisenä kotia etsivä kauhukakara Ghosteye's Hardybear elikkä kotoisammin Huti, Köpiä ja Timoa kiusaamaan Raaheen. Kuva vaan tuli tosi huono kelistä johtuen. Koitamma korjata asian myöhemmin (; Köpin ilme kertonee kaiken.

Ja viimeisenä lähti sydänten sulattaja Ghosteye's Hucleberry eli Huge Juhon "iloksi" Tuusulaan. Naapurissa asustavat Kiksi ja Hinni, joten tylsää ei varmasti kaverilla tule olemaan.

Mukana Juholla oli hakureissulla Hinni ja Kiksi (jotka eivät varmasti mitenkään vaikuttaneet Juhon päätökseen hankkia aussie...) Terveisiä harvinaisille vieraille (:

Sitte tuolta kuvagalleriasta löytyi tälläinenki kuva, tuli niin kauhian ikävä noita hirviöitä ku tämän näki. Vaikka niissä aina on niin kovasti työtä, etenki loppuajasta, niin eihän sitä kultaisempia otuksia ole kuin koiranpennut jotka niin täydestä sydämmestään osoittavat terävillä hampailla ja kynsillä suurta rakkauttaan ((Ö Tässä siis koko pesue vielä koolla hieman ennen luovutusta äipän sylissä (;.

Että siinäpä ne pentu uutiset tältä erää.

Sitte tulos sato on ollut Ghosteye's kasvattien osalta aika huisaa tämän alkusyksyn ja kesänkin osalta. Laittelen tässä enimpiä, jotakin varmasti jää laittamatta, mutta kaikkea ei millää aina muista, ku välit tälläiseksi venyy (minun syy)

Jos aloittaisin vaikka näyttelytuloksista. Krissehän sai ensimmäisen serttinsä Haukiputaalla kesäkuun 19 päivä ja tästäkö näyttely villitys sitta Katrin ja Krissen osalta pyörähti käyntiin taas. Seuraavat näyttelyt  23.7. tais olla Torniossa josta myös tuliaisina serti ja pn1, sa ja VSP, tässä vaiheessa siis muotovalion arvosta 2/3 osaa saavutettuna. Noh sitte tyttönen hoksas tiputtaa karvat ennen seuraavaa näyttelyä ja tuomari oli vähän toisenlaista mieltä, niin tuloksena Kokkolan ryhmiksestä 19.8 EH, mutta ei huonosti silti. Eiköhän se viimoinenki serti sieltä vielä tule, toivotaan näin.

5.8.11 Elli ja Jossu saivat ykkösistä kolmannen nollan ja siirtyivät kakkosiin (:

Ja Köpi (Ghosteye's Full of Action ja Timo avasivat kisaurakkansa hienosti hakuhommissa 7.8.11 Torniossa  ja saavuttivat HK1, hienosti pistein 242, kakkostuloksella. Hyvä pojat! Toinen kisa vähän myöhemmin ei niin hyvin onnistunut, mutta eihän sitä yleensä makiaa mahan täydeltä, jatkossa varmasti onnistuu (:

Sitte Agility tuloksia urakalla paukuttanut Kitsi ja Virpi tälläisellä tulos tasolla :

Kuopio 14.8. nolla, sij. 3 ja serti

20.8. jossakin saavutettu 0 ja sijoitus 7.

3.9. Olisko Jyväskylässä ollu, 2x 0 sijoituksilla 1 ja 6, sekä piirinmestaruus ja sitä myötä SM nollat kasassa, sekä osallistumis oikeus MM karsintoihin. Aika leuhkaa tytöt (:

14.8.11 Ylöjärveltä tuli myös mukavia uutisia Hukan siskolikasta. Nuka (Ghosteye's Ghost Whisper) ja Tarja Puputti olivat käyneet ensimmäisissä toko kokeissaan ja heti hienosti ykkös tuloksella aloittivat pistein 175, luokkana siis Alokkaat vielä.

21.8.11 Asta (Ghosteye's Dewberry) avasivat toko uransa Pihtiputaalla ja hienosti ykköstuloksella 183p. alokkaissa. Valitettavasti Astan selkä on alkanun oireilla enemmän ja enemmän, jotes pienen pelastuskoiran kisaura voi loppua lyhyeen. Mutta toivomma että kotikoirana päiviä on vielä paljon jäljellä. Onnea joka tapauksessa vielä kerran tästä hienosta tuloksesta.

Kitsi avasi myös agikisa uransa 18.9, hienosti. Eka kisoissa 15 virhettä ja toisesta hyl, mutta hyvä fiilis, on jo hieno saavutus. Toiset kisat käväisivät 27.8, tällöin 10 virhettä ja toinen startti hylly, jotes olettaa voi että vauhtia riittää.

17.9.11 myös Tiina ja Vega (Elboron Eternal) avasivat PK uransa (toko ja agility niille jo tuttua puuhaa) ja ensimmäisestä hakukisasta touhuilijat nappasivat hienosti ykköstuloksen pistein  275, maasto huimat 198 ja tottis 77p. hienoa.

Ja viimeisin mutta ei laisinkaan huonoin uutinen on Kerkän Jorman ja Axin (Ghosteye's Daring Wildfire) viimeisin jälkikoe tulos, toverit käväisivät hankkimassa ensimmäisen ykköstuloksensa kolmos luokassa ja sitä kautta s se KVAn kiinnitys lähti käyntiin, tulos hienosti yhteensä 270p. JK3. Maastosta 180p. ja tottis 90p. Onnea poijaat!

Että tälläisia touhuilijoita ne nuo kasvatin omistajat, jatkakaa samaan malliin (:

Meikä yrittää kans alkaa nousta täältä saamattomuuden suosta ja etes vaikka sitä tokoa alkaa taas vääntää. Välillä menee hyvästi viikon verran aktiivisesti treenaten, sitte mulle aina sattuu jotaki epäonnista tai muuta ärsyttävää  mikä katkaisee hyvän putken ja taas saa ettiä inspistä. Mutta koetamma jatkaa.

Lisää taas jonkin ajan päästä, kun hyvästi asiaa irtoaa.